Kyösti Suokas

Rakennusliiton II pj. Kyösti Suokas

 

II puheenjohtaja Kyösti Suokkaan toimintaselostus
 
 
 
Hyvät rakentajatoverit
 
Viime liittokokouskausi toi mukanaan sekä hyvää että huonoa. Hyvänä voi pitää sitä, että kaikilla liiton työehtosopimusaloilla työehtosopimuksiin saatiin selkeitä parannuksia. Huonoa seurasi puolestaan vuonna 2008 alkaneesta maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä. Rakentaminen pysähtyi kuin seinään, heikentyneet markkinat synnyttivät massatyöttömyyden ja epäterve kilpailu vähenevistä töistä lisääntyi. Hyvin alkanut palkkakehitys hyytyi ja kääntyi monella jopa negatiiviseksi. Kokonaisuutena kulunutta nelivuotiskautta voidaan kuitenkin pitää ainakin jossakin määrin plussamerkkisenä.
 
Työehtosopimustoiminta
 
Kaikkien työehtosopimusten sosiaalisiin määräyksiin saatiin aikaan parannuk­sia. Ensimmäisenä SAK:laisena teollisuusliittona Rakennusliitto sopi palkallisesta isyyslomasta. Alle 10-vuotiaan sairastuneen lapsen tilapäisen hoidon järjes­tämisen säännöksiä täsmennettiin. Merkittävin muutos kuitenkin oli, että tila­päisissä flunssatyyppisissä sairauksissa poissaoloselvitykseksi hyväksytään nyt kaikilla sopimusaloilla terveydenhoitajan todistus.
 
Työsuojelupuolella merkittävimpiä uudistuksia oli useimmille aloille tullut työn­antajan velvollisuus hankkia optisesti hiotut suojalasi. Rakennusalan työehto­sopimukseen tehtiin selvennyksiä vuodenaikojen mukaan hankittavista suoja­vaatteista, toteutettiin nosturikoppien uudistamisprojekti ja viimeisen työehto­sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös uusista majoitusmääräyksistä. Myös maalausalalle tehtiin uudistuksia suojavaatteista. Kaikkia sopimusaloja koskeva merkittävä parannus oli työsuojeluvaltuutettujen erilliskorvaus, joka sovittiin samansuuruiseksi kuin luottamusmiehillä.
 
Työehtosopimusten hinnoitteluja uudistettiin ja kehitettiin rakennusalan, maa­lausalan, lattianpäällystysalan, vedeneristysalan ja asfalttialan työehtosopi­muksissa ja talotekniikan työehtosopimukseen saatiin solmittua ilmastointialaa koskeva hinnoittelu.
 
Rahanarvoinen uudistus oli rakennus-, maalaus- ja lattianpäällystysalalle toteutettu työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettavien korvauksien yhdistäminen 7,7 %:n suuruiseksi erilliskorvaukseksi saatetekstein, että se maksetaan aina työskentelyn kestosta riippumatta eikä sitä saa sisällyttää sovittuun palkkaan. Pätkätyön tekijät ja epämääräisten työnantajien palveluk­sessa työskentelevät työntekijät tulivat nyt myös arkipyhäkorvauksen piiriin.
Rahanarvoisia uudistuksia olivat niin ikään vedeneristysalan ateriakorvaus ja asfalttialan uusi arkipyhä tapaninpäivä sekä korvaukset ammatti- ja erikois­ammattitutkinnoista, talotekniikka-alan uusi arkipyhä juhannusaatto sekä varallaolokorvauksen sopiminen 20 %:n suuruiseksi ilman asunnossa olo vel­voitetta, niin ikään perustutkinnon näyttötutkinnolla suorittaneen työntekijän sijoittaminen suoraan palkkaryhmään 1.
 
Palkankorotus
 
Palkkakehitys näkyy seuraavista kalvoista, jotka ovat tämän esityksen liit­teenä. Ennen 2008 alkanutta taantumaa palkkakehitys oli hyvällä mallilla, mutta sen jälkeen erittäin nihkeää ja joillakin aloilla jopa negatiivista. Kuitenkin voitaneen arvioida, että Rakennusliitossa viime vuosina noudatettu työehto­sopimuspolitiikka korottaa aina taulukkopalkkoja osoitti jälleen kestävyytensä.
 
Liittokokouskauden aikana sovitussa ensimmäisessä työehtosopimusratkai­sussa maaliskuun 2008 palkkojen korotuksen kustannusvaikutus oli vähintään 5,24 % ja maaliskuun 2009 korotuksen kustannusvaikutus vähintään 6,2 %. Näin suuria reaalisia sopimuskorotuksia, kun otetaan inflaation taso huomi­oon, ei liitto liene aikaisemmin tehnyt. Erityisesti jälkimmäinen korotus oli kar­vas työnantajille, koska maaliskuussa 2009 Suomen rakennusmarkkinat olivat jo syvän laman aallonpohjassa. Vuoden 2009 korotus saikin työnantajilta lem­pinimen tsunami.
 
Sitten vuonna 2010 palattiin arkeen. Teknologiateollisuudessa solmittiin       0,5 %:n palkankorotus ja Elinkeinoelämän Keskusliitto nimesi tämän palkka-ank­kuriksi. Palkka-ankkuri vaikeutti myös rakennusalan työehtosopimusneu­vot­teluja ja palkankorotukseksi saatiin hirmuisen kitkutuksen jälkeen vain
1,0 %. Sama linja jatkui keväällä 2011. Nyt yleinen linja oli prosentin korke­ampi, mutta uutena mausteena oli kaikille muille aloille sovittu yrityskohtainen pal­kankorotuserä. Totaalisen lakkouhkan avulla saimme sitten korotukseksi 2,55 % ja torjuimme yrityskohtaisen palkkaerän.
 
Työehtosopimuksiin liittyvä neuvottelutoiminta
 
Liittokokouskauden aikana on jatkuvan neuvottelun periaatteella käyty neu­votteluja kaikilla sopimusaloilla. Joissakin kohdin on päästy tuloksiin, jotka on kirjattu osaksi työehtosopimuksia. Useissa kohdin näkemykset ovat jääneet erilaisiksi eikä ratkaisuja ole saavutettu. Työajat olivat iso kaikkia sopimusaloja koskeva neuvottelukokonaisuus kuluneen liittokokouskaudenkauden aikana. Neuvottelujen pohjaksi teetätettiin Työterveyslaitoksella laaja tutkimus. Lop­putuloksena oli vähän villoja. Rakennusalan ja maalausalan työehtosopimuk­siin sovittiin mahdollisuus kokeilla liukuvaa työaikaa. Mahdollisuutta ei ole juu­rikaan käytetty.
 
Toinen merkittävä liittokokouskauden aikana käynnistynyt kaikkia sopi­musaloja koskeva neuvotteluhanke liittyy työssä jaksamiseen ja sairaus pois­saoloihin. Myös näiden neuvottelujen pohjaksi on tilattu Työterveyslaitokselta laaja tutkimus. Varsinaiset neuvottelut mahdollisista työehtosopimusmuutok­sista tulevat jäämään kuitenkin ensi syksyyn.
 
 
Harmaa talous
 
Tämän liittokokouskauden aikana harmaan talouden ongelma on kärjistynyt pahemmaksi kuin koskaan. Ulkomaisen työvoiman määrä erityisesti Etelä-Suomessa on jatkuvasti lisääntynyt ja monet työmaat tehdään jo kokonaan ulkomaisin voimin. Tästä huolimatta viranomaiset eivät ole saaneet aikaiseksi juuri mitään keinoja ulkomaisen työvoiman työehtojen sekä verojen ja sosiaa­limaksujen maksamisen valvontaan. Valvontavastuu on kaatunut miltei koko­naan Rakennusliiton syliin ja liiton vaatimattomilla toimintaoikeuksilla ja resursseilla työ on ollut käytännössä ylivoimaista. Kaikesta huolimatta paljon on tehty. Pelkästään saartoja on liittokokouskaudella julistettu 143 ja työmaa­käyntejä on suoritettu tuhansia.
 
Nyt myös useiden työnantajien aito huoli harmaasta taloudesta on kasvanut. Erityisesti pienet erityisurakoitsijat kuten maalausalan urakoitsijat ovat tus­kaantuneet. Urakoita annetaan yhä useammin sellaisilla hinnoilla, että ne voi­daan tehdä vain lakeja rikkomalla. Leimallista on, että ulkomaisia halpayhtiöitä käyttävät Rakennusteollisuus RT:n suuret jäsenyritykset, vaikka ne julkisuu­dessa toista puhuvatkin. Samalla ne pelaavat ulos markkinoilta rehellisesti toimivat järjestäytyneet kotimaiset pienyritykset ja kotimaiset ammattitaitoiset työntekijät. Tämän takia on vaikea ottaa vakavasti puheita rakennusalaa uhkaavasta työvoimapulasta, kun puhujat itse koko ajan tietoisesti pahentavat tilannetta.
 
Myös valtiovalta on vihdoin jossakin määrin herännyt vaatimuksille harmaan talouden torjunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2010 työryh­män, jossa keskityttiin nimenomaan rakennusalan ja majoitus- ja ravitse­misalan pimeän työn ongelmiin. Työryhmä teki esityksen ns. veronumeron käyttöönotosta, joka tarkoittaa, että kaikilla rakennustyömailla työtä tekevillä täytyy olla kuvallisessa tunnisteessa jo aiemmin vaadittujen tietojen lisäksi suomalainen henkilötunnus. Tulevasta hallituksesta riippuu, tullaanko työryh­män tämä ja muut esitykset toteuttamaan ja missä aikataulussa.
 
Valtion toimenpiteitä odottelematta kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin liittojen välillä, että rakennusalalla veronumero otetaan suosituksena käyttöön jo syyskuun alusta. Kaikki esitetyn uudistuksen elementit eivät tule käyttöön ilman lakimuutoksia, mutta silti eteenpäin mennään. Ratkaisevaa tulee nyt olemaan se, pystyvätkö viranomaiset virittämään organisaationsa sellaiseksi, että ulkomailta tuleville työntekijöille kyetään antamaan suomalai­set henkilötunnukset. Jos tämä ketjun ensimmäinen lenkki heti pettää, pimeä työ saa jatkua entiseen malliin.
 
Muu edunvalvontatoiminta
 
Liitto on hoitanut lukemattoman määrän jäsenten asioita sekä alueilla että keskustoimistossa. Parhaat tilastot ovat keskustoimistoon edunvalvontaosas­tolle tulleista toimeksiannoista. Riitajuttuja on liittokokouskaudella tullut kes­kustoimistoon yhteensä 523 kappaletta ja sosiaalivakuutusjuttuja 706 kappa­letta (liite). Kun keskustoimistoon tulevat riita-asiat ovat vain jäävuoren huippu liiton palkollisorganisaation hoitamista kaikista jäsenten edunvalvonta-asioista, on helppo arvioida, että yksin liiton henkilökunta on auttanut jäseniä tuhansia kertoja liittokokouskauden aikana. Rakennusliiton organisaation suurin vai­kuttavuus Suomessa asuvien rakentajien elämään ja toimeentuloon syntyy kuitenkin yritysten ja työmaiden luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yhteysmiesten työn kautta. Tätä työmäärää on vaikea edes arvioida.
 
Liitto on koko ajan mukana myös muussa yhteiskunnallisessa vaikuttami­sessa. Liiton edustajat ovat olleet mukana keskusjärjestön SAK:n lakihank­keita valmistelevien työryhmien taustaryhmissä ja muutoinkin yhteydessä viranomaisiin ja poliitikoihin. Tällä liittokokouskaudella työtä tekevien ihmisten asiat eivät ole lainsäädännössä juuri edenneet, mutta mitään merkittäviä taka­pakkejakaan ei ole tullut. Oikeuskäytännössä riita-asioiden lopputulosten ennakoiminen on yhä epävarmempaa. Uutena elementtinä suomalaiseen oikeuskäytäntöön on korostunut tasapuolisen kohtelun periaate, jolla on jo ollut ja saattaa tulla olemaan yhä merkittävämpi rooli työehtosopimusten ja lakien tulkinnassa.
 
Rakennusliitto on aina ollut aktiivinen kansainvälisessä edunvalvonnassa ja tämä toiminta on ollut liittokokouskaudella vähintään yhtä vilkasta kuin aikai­semmin. Euroopan unioni on vapauttanut eurooppalaiset työmarkkinat ja vapaus on hyvää vauhtia leviämässä myös EU:n ulkopuolisiin maihin. Vapaus on lisääntynyt ilman vastuuta, pimeän työn markkinat ympäri Eurooppaa ovat kuluneen neljän vuoden aikana entisestään laajentuneet. Rakennusliitto pyrkii yhdessä muiden maiden rakennusliittojen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa lyömään jarruja EU:n yhä uusille elinkeinoelämää suosiville ja työntekijöiden asemaa heikentäville hankkeille
 
Liiton tiedonvälityksessä on tällä liittokokouskaudella tapahtunut jälleen mer­kittäviä uudistuksia. Paperisesta tiedonvälityksestä on siirrytty entistä enem­män sähköiseen. Rakennusliitto aloitti ensimmäisenä SAK:laisena ammatti­liittona nettilehden julkaisemisen vuoden 2010 alussa. Joka keskiviikko jul­kaistava nettilehti yhdessä jatkuvasti uudistettavien liiton kotisivujen kanssa mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedonvälityksen liiton jäsenille silloin, kun se on tarpeellista. Tätä valmiutta testattiin erityisesti mm. viime työehtosopimus­kierroksen loppuvaiheilla.
 
Perinteinen Rakentaja-lehti julkaistaan nykyään kerran kuukaudessa. Nykyi­sen nopean tiedonvälityksen aikakautena paperisten liittolehtien rooli on väkisinkin muuttunut. Tämä ei kuitenkaan ole heikentänyt Rakentaja-lehden merkitystä keskeisenä liiton jäsenten tiedotuskanavana. Harvempi ilmestymi­nen päinvastoin mahdollistaa pohjustetumpien lukijoita kiinnostavampien jut­tujen tekemisen.
 
Haasteita riittää
 
Kuluva liittokokouskausi on ollut kohtuullisen onnistunut, mutta hetkeksikään ei voi herpaantua. Työmarkkinoilla on käynnissä jatkuva pudotuspeli ja hei­kossa työmarkkina-asemassa olevat armotta jyrätään. Jotkut perinteisesti suomalaisvoimin tehtävät työt ovat jo siirtyneet täysin ulkomaisille halpatyön­tekijöille, joiden kohtelu on häpeäksi koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Monessa maailman maassa rakennusala on huonosti arvostettua halpatyötä, jota tekevät muualta tuotetut reppumiehet. Tämä tilanne on meilläkin edessä, jos liiton edunvalvonta epäonnistuu. On välttämätöntä, että liitto ja sen organi­saatio säilyy vahvana ja kaikki työtä tekevät ja työmarkkinoilla olevat rakenta­jat kuuluvat Rakennusliittoon. Liiton voima on jokaisessa työmaalla töitä teke­vässä jäsenessä. Muuta voimaa liitolla ei ole.