Matti Harjuniemi avasi kokouksen

22.5.2015

Matti Harjuniemi
Matti Harjuniemi

Lue Matti Harjuniemen avauspuheenvuoro.

Rakennusliitto ry
23. liittokokous 22. -24.5.2015
Marina Congress Center, Helsinki


Puheenjohtaja Matti Harjuniemi:

Arvoisat kutsuvieraat

Hyvät veljesjärjestöjen edustajat

Hyvät toverit rakennusteollisuudessa

 

Tervetuloa Rakennusliitto ry:n 23. liittokokoukseen ja Rakennusalan Työttömyyskassan edustajiston kokoukseen!  Tässä kokouksessa Rakennusliiton ylin päättävä elin arvioi päättyvän nelivuotiskauden tapahtumia ja suuntaa liiton toiminnan tuleville vuosille.

Kiitän teitä kaikkia, hyvät liittokokousedustajat, kuten kaikkia ehdokkaiksi ryhtyneitä, osallistumisestanne liittovaaleihin. Sitä esimerkkiä seuratkoot muutkin. Vaaleistakin tulemme varmasti kokouksessamme keskustelemaan. Ottakaamme jälleen kokemuksesta oppia vastaisen varalle. Samalla onnittelen teitä läpimenosta. On syytä iloita siitä, että myös jäsenmäärältään pienten sopimusalojen edustajat ovat kokousedustajien joukossa. Asia on tärkeä. Onhan liittomme kaikkien rakennusteollisuudessa leipänsä ansaitsevien ja alan opiskelijoiden järjestö. Jokainen jäsen on sataprosenttinen jäsen samoin jäsenoikeuksin. Väkeä jakamattomat vaalit korostivat yhtenäisyyttämme, sitä korostaa myös kaikkien sopimusalojen läsnäolo kokouksessamme.

Kokoukselle selvitetään juurta jaksain liiton toiminta viime vuosilta. Mitä tehtiin, missä onnistuttiin, mistä tuli sutta? Keskustellaan perusteellisesti. Käyttäkää rohkeasti kokousedustajan oikeuksianne. Käsittelemme myös liiton taloudenpidon. Liittokokouksen on oltava hyvin perillä järjestömme litviikeistä. Käsittelemme myös aloitteet sekä asiakirjan, jossa liiton toiminnan linjaukset tuleville vuosille määritellään.

Työttömyyskassan toiminta on rakennusteollisuuden työntekijöille erittäin tärkeä. Muistamme vielä vuoden 2009 katastrofin, joka vei monet yöunet. Kassamme toimii nyt erittäin hyvin, mutta kehitettävää on aina eikä vapaalle sovi vaihtaa. Kassan toiminta ja talous läpivalaistaan täällä niin ikään.

Tässä kokouksessa tehdään myös henkilövalinnat. Ne herättävät aina erisortin tuntemuksia, jotka kuitenkin viilenevät laineiden tasoittuessa. Hävittyään presidentinvaalin vuonna 2000 Esko Aho sanoi: ”Hyvin kävi niin kuin kävi.” Tämä kannattaa muistaa näin ennen valintoja.

Saamme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja kutsuvierailtamme. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn tervehdys on heti tänään. Valtakunnan poliittinen tilannehan on todella kiintoisa ja niin tulee olemaan myös Laurin puheenvuoro. Tänään kuulemme myös asiantuntijapuheenvuoron liikkuvien työntekijöiden tilanteesta. Vapaa työvoiman liikkuvuus vaikuttaa erittäin merkittävästi rakentajien työllisyyteen ja työehtoihin. Asiasta puhuu rakennusalan sihteeri Werner Buelen Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaatiosta. Hän on Euroopan eturivin asiantuntija tässä asiassa. Kyösti avaa asiaa meidän härmäläisten kannalta. Missä mennään ja mihin mennään? Huomenna kuulemme EFBWW: n pääsihteeri Sam Hägglundin tervehdyksen sekä maailmanjärjestömme BWI: n pääsihteerin Ambet Yusonin tervehdyksen.

Hyvät toverit

Viime liittokokouksessa keskustelimme Euroopan taloustilanteesta. En olisi uskonut, että rakentajien tilanne itse asiassa heikkenee vuoden 2011 jälkeen. Työttömyyskassan lahjomattomat lukemat kuitenkin kertovat, että näin on käynyt. Vuonna 2008 holtittoman asuntoluototuksen muodostaman kuplan puhkeamisen sysäämä talouskriisi jatkuu yhä, melkein seitsemän vuotta kestettyään.

Talouden eurooppalainen kiristyspolitiikka on tehnyt tuhoa meilläkin. Syömävelasta ei kukaan tietenkään pidä, mutta miksi julkisia, taloutta kehittäviä investointejakin kammotaan? Onhan historiallinen tosiasia, että lukuisat innovaatiot on saavutettu julkisella rahankäytöllä, joka on samalla ollut elvytystä. Talouden ja yhteiskunnan muutokset vaativat nimittäin uusia panostuksia, joihin yksityistä rahaa ei löydy. Koulutus, tutkimus, tuotanto, liikenne ja asuminen tarvitsevat yhteistä satsausta.

Esimerkiksi Kalifornian Piilaakso on syntynyt Yhdysvaltojen liittovaltion hankkeiden pohjalta. Nokiaakaan ei olisi koskaan syntynyt ilman NMT-verkon antamaa etulyöntiasemaa. NMT-verkon kehittivät aikoinaan pohjoismaiset valtiolliset televiranomaiset 1960-luvulta alkaen. Yksityistä rahaa ei tähän silloin epävarmana pidettyyn hankkeeseen löytynyt. Varsin usein yksityissektorin menestystarinoiden takana on yhteiskunnan voimakas rooli. Äänekosken sellukaan ei kulje kivuttomasti maailmalle, ellei alueen tie- ja ratayhteyksiä paranneta ja Vuosaaren väylää syvennetä.

Kuten vakavasti otettavat taloustieteilijämme, muun muassa professorit Pertti Haaparanta ja Matti Tuomala ovat todenneet, Euroopassa ei ole käytetty finanssipolitiikkaa elvytykseen ja rahapolitiikkakin ennen Euroopan keskuspankin äskettäin alkamaa operaatiota on ollut rajoitettua. Tämä politiikka on alentanut Euroopan kokonaistuotantoa, lisännyt työttömyyttä ja syrjäyttänyt ihmisiä työmarkkinoilta. Siksi nimellispalkat ovat pysyneet monessa maassa paikallaan tai suorastaan alentuneet.

 

Koska erityisesti euromaissa kotimaista kysyntää ei sallita lisättävän, ainoa mahdollisuus kysynnän lisäämiseen on yrittää saalistaa ulkomaista kysyntää, käytännössä Euroopasta. Kaikkia yritysten kustannuksia pyritään laskemaan kaikissa maissa. Niinpä tulot laskevat kaikkialla ja tuloerot kasvavat niissäkin maissa, joiden väitetään pärjäävän ja päässeen talouskasvun kelkkaan.

Samalla suurimmaksi ongelmaksi vedetään esiin kilpailukyvyn puute, jonka sanotaan johtuvan liian korkeista palkoista.  Silmänkääntötemppu on valmis: Kysynnän puute käännetäänkin työn tarjontaongelmaksi ja työelämän rakenneongelmaksi. Tuotantokustannuksia pyritään laskemaan kaikissa maissa, joten minkään maan hintakilpailukyky ei parane ja julkisten menojen leikkaukset näkyvät vain kaikkien markkinoiden yhtäaikaisena supistumisena.

Entäpä sitten se kilpailukyky?  Ammattiyhdistysliikkeen ratkaisu yritysten iskukyvyn ja työn tuottavuuden parantamiseen ei ole työajan pidennys ja palkan alennus, vaan yhteinen kehittäminen työpaikalla. Vihjeeksi vain tehokkuutta ja työn tuottavuutta kaipaaville seuraavaa: Kannattaa kysyä työntekijöiltä ja ottaa heidän käytännöllinen taitotietonsa käyttöön. Kehittämisen mahdollisuus on lähempänä kuin arvaattekaan. Se on työpaikkojen luottamuksessa ja arkisessa yhteistyössä, jota keppikuri ei edistä.

Hyvät toverit

Palaan vielä hetkeksi investointimahdollisuuksiin. Olemme tehneet yhteistyössä Rakennusteollisuus RT: n ja SAK:n kanssa melkoisesti hommia viime vuosina ja aivan viime viikkoinakin viestittäessämme päättäjille, että tarjolla on lukuisia oikeasti rahallisesti kannattavia ja kansantalouteen potkua tuovia infrahankkeita, jotka sysäävät liikkeelle myös kaivattua asuntotuotantoa. Asuntorakentaminenhan on nostettava vähintään vuosittaisen 35 000 asuntoaloituksen tasolle. Maa nousee rakentamalla.

Hallituksen ja kuntien pitää nyt tarttua Pisaraan, Tampereen ratikkaan (hyvältä näyttää), Raidejokeriin, Espoon kaupunkirataan, Lahden eteläiseen kehätiehen, Oulu-Kemi-tieosuuden ja Mikkeli-Lusi välin parannukseen, Helsinki-Riihimäki-radan välityskyvyn parantamiseen, Helsingin ratapihan töihin, Imatra-Luumäki rataosuuden parantamiseen, Kokkolan meriväylään, Hailuodon kiinteään yhteyteen, Jännevirran siltaan muutamia mainitakseni. Kaikki ovat kannattavia. Tämän lisäksi on huolehdittava perusväylänpidon tason nostosta 200 miljoonalla tuleviksi vuosiksi.

Kiitänkin nyt liittokokouksessamme Rakennusteollisuus RT:ta ja sen jäsenyhdistyksiä sekä SAK:ta hyvästä elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä. Olemme saaneet vietyä yhteistä viestiä päättäjien keskuuteen. Samalla hyvällä yhteisten kantojen työstämisellä olemme onnistuneet rakentamaan myös varsin hyvän ja edelleen kehittyvän harmaan talouden torjunnan alalle. Tästä annamme tunnustuksen myös työsuojeluviranomaisille, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä rakennuttajajärjestö RAKLI:lle.

Hyvä liittokokousväki  

Otan tässä kohtaa kantaa pariin keskeiseen työehtoasiaan. Toinen on työehto- sopimusten yleissitovuus. Sen poistuessa tulisi yritysten toimintaan jälleen yksi ennakoimaton tekijä, kun edes työnteon minimikustannusta ei olisi määritelty. Todennäköisin tulos on töiden valuminen kiihtyvällä vauhdilla hervottomimmille halpafirmoille. Rakennusalan yrityksille ei helposti löydy pitempää naulaa arkkuun, kuin alan työehtosopimusten yleissitovuuden katoaminen. Ammattiyhdistysliike kantaa vastuunsa ja pitää kiinni työehtosopimusten yleissitovuudesta. Se on lähtökohtaisesti erinomainen turvatekijä myös lähetetyille työntekijöille, kuten tiedämme Euroopan Yhteisöjen Tuomioistuimen puolalaisia sähköasentajia koskevasta viimetalvisesta tuomiosta.  

Myös työvoiman saatavuusharkinta on vaakalaudalla. Sen lopettaminen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta veisi työmarkkinoita entistä kurjempaan suuntaan. Jo EU-alueen vapaa työvoiman liikkuvuus kyllä tuottaa meidänkin maahamme runsain mitoin ihmisiä, joiden pelkoja ja tietämättömyyttä käytetään hyväksi. Tässäkin tilanteessa on huolta kyllin. Täysin vapautettua riistoa, jota saatavuusharkinnan lopettaminen useilla aloilla tarkoittaisi, ei pidä sallia.

Hyvät toverit

Eläkeuudistus ei mennyt niin, kuin olisimme halunneet. Siitä, kuten myös onnistumisista, työehtokierroksista, edunvalvonnasta, työympäristötyöstä, kansainvälisestä toiminnastamme, nuorisotoiminnasta, koulutuksesta, luottamusmiesverkostosta, teemme kokouksessamme arviota ja käytännön johtopäätöksiä. Perusasiat pidämme mielessä: Liiton menestys ratkaistaan työpaikoilla, arkisella luottamusmies- ja työympäristötoiminnalla. Sitä työtä riittää. Tämän toiminnan tukemiseen suuntaamme edelleen palkkaorganisaation työpanoksen. 

Viime liittokokous päätti, että teemme organisaatioselvityksen ja se tehtiin. Keskustelu organisaatiotyöryhmän toiminnasta on ollut hyvää ja hedelmällistä. Liiton valtuusto on niin ikään käsitellyt asiaa perusteellisesti ja tehnyt omat päätöksensä, jotka näkyvät täällä liittokokouksessa maltillisina sääntömuutoksina. Muutokset eivät ole suuria, mutta parasta onkin edetä mieluummin hissun kissun kuin joutua paikkaamaan huonoja päätöksiä jälkeenpäin.

Työn suurin ansio on ollut juuri hyvä ja avoin puhe. Olemme arvioineet toimintatapojen sopivuutta nykyaikaan, kokouskäytäntöjä, nuorison roolia ja mukaan saantia, liiton valatakunnallista edustavuutta, osastojen ja aluejärjestöjen tilaa sekä liiton hallinnon kokoa, toimintaa ja roolia. 

Aivan yksin ei mikään porukka pärjää. Palkansaajat tarvitsevat harteikkaan, voimakkaamman yhteiskunnallisen, asiantuntevan vaikuttajan, joka myös määrittelee työelämää koskevaa keskustelua ja työelämän kehittämisen suuntia. Ei SAK tässä työssä huono ole. Sitä kuunnellaan ja se on usein vakuuttava sopija ja ratkaisija.

 

Kuitenkin nykyisessä tiedotussodassa niskan päällä ovat aivan muut kuin heikoimpien puolustajat. Työelämää liberalisoidaan niin, että heikompia hirvittää. Nollatuntisopimukset, villit työajat, pakkoyrittäjyys ovat esimerkkejä pelin raakuudesta. Kuitenkin niitä pidetään jopa välttämättöminä kilpailukyvyn osatekijöinä. Ammattiyhdistysliike leimataan kehityksen pahaksi jarruttajaksi.  

Hyvä esimerkki on myös keskustelu työtaisteluoikeudesta. Maa on rauhallinen kuin tyyni kesämaisema. Lakkoja ei oikeastaan ole. Viime vuoden suurin työtaistelu oli meidän poliittinen protestimme eläkeuudistusta vastaan! Kuitenkin on päällä kova hehkutus, jonka mukaan työläisten perusoikeuksiin on käytävä kiinni. Muun muassa tähän keskusteluun tarvitaan painavia puheenvuoroja, joiden takana on paljon voimaa.

Keskustelkaamme siis myös uudesta keskusjärjestöstä, jonka rakentamisessa olemme mukana kymmenien muiden ammattiliittojen tavoin.

Hyvä kokousväki 

Suomen Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus on ammattitaitoinen ja tehokas kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. Sen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä maailmalla on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Parhaiten tätä tavoitetta toteuttavat työpaikoilla toimivat itsenäiset ammattiliitot. Kehitysmaissa ammattiliittojen asema ja toiminta on heikkoa. Liitoilta puuttuu osaaminen, voimavarat ja riittävä jäsenpohja.  Esimerkiksi SASK: in ”Vahvan tehtävä on tukea heikkoa”– projekti on yksi tapa vahvistaa liittojen asemaa. Siinä koulutetaan ammattiyhdistysihmisiä järjestämään alan työntekijöitä yhteiseen liittoon. Tähän projektiin kohdentavat Raksanuoret varsin tyylikkään kalenterinsa myynnin tuotot. Kalentereita on täällä kokouksessa myynnissä. Käykääpä kiinni.

Ja vielä kerran, rakentajat: Tervetuloa!

Julistan Rakennusliitto ry:n 23. liittokokouksen ja Rakennusalan Työttömyyskassan edustajiston kokouksen avatuiksi.