Pj. Matti Harjuniemi avasi kokouksen

24.5.2019 klo 13:00


Avauspuheen voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Rakennusliitto ry
24. liittokokous 24.-26.5.2019

 

Avauspuhe

 

Arvoisat kutsuvieraat
Hyvät veljesjärjestöjen edustajat
Hyvät rakentajatoverit

 

Toivotan teidät tervetulleiksi Rakennusliitto ry:n liittokokoukseen ja Rakennusalan Työttömyyskassan edustajiston kokoukseen. Kuten usein ennenkin, kokouksemme osuu kiinnostavaan ja meille ammattiyhdistysihmisille kiintoisaan aikaan. Liiton ykköspäättäjä arvioi mennyttä ja suuntaa kohti tulevaisuutta, jossa riittää epävarmuutta ja myös paljon mahdollisuuksia.

Hienoa, että meillä on uutta väkeä päättäjinämme. Olen vakuuttunut siitä, että ensikertalaisetkin saavat kokouksestamme paljon mukaansa. Tärkeintä on yhteishenki ja ymmärrys siitä, että rakentajat eivät ole yksin. He ovat yhdessä voimakas ja päättäväinen toimija, jonka asia on edistää rakennusteollisuuden työntekijöiden elämänehtoja.

Tiedän, että kokouksen puheet ovat hyviä, en suinkaan ole ainoa järki-ihminen tässä porukassa. Päätöksentekokin on luotettavaa. Meidän väellä on aina harkintaa ja ymmärrystä tehdä kokonaisuutta parhaiten edistäviä päätöksiä. Vaikka ammatillinen liike koko Euroopassa on vastatuulessa ja kärsii jäsenkadosta, on itse kunkin liiton tehtävä päätöksiään rauhallisesti harkiten oman arvopohjan perustalta. Arvopohjamme on työläisten keskinäinen, myös kansainvälinen solidaarisuus.

Kuulemme heti kärkeen kutsuvieraidemme tervehdykset. Niitä kannattaa myös kuunnella. Näin saamme hyvän kuvan sekä kotimaamme työmarkkinoilta että koko maailman ja Euroopan rakentajien tilanteesta. SAK:n tervehdys saadaan rakentajalta, varapuheenjohtaja Matti Huutolalta. Kansainväliset tervehdykset tulevat Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaation pääsihteeri Sam Hägglundilta ja Rakennus- ja puutyöväen internationaalin pääsihteeri Ambet Yusonilta.

Hyvä liittokokousväki

En tässä avauspuheessani esitä pitkää arviota tilanteesta. sen aika on toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, jota syventää mahdollisimman perusteellinen keskustelu. Siihen toivon teiltä, hyvät rakentajat, vilkasta osallistumista. Otan kuitenkin esiin joitakin myönteisiä piirteitä viime vuosien toiminnastamme.

Neljä vuotta sitten esitimme, että asuntotuotanto on nostettava vuosittaiseen 35 000 asunnon tasoon. Tämä tavoite on ylittynyt alallamme reippaasti. Viime vuonna alkoi jopa yli 45 000 asunnon rakentaminen. Maa on noussut rakentamalla. Esitimme myös Pisara-radan suunnittelun aloittamista, Tampereen ratikkaa, Raidejokeria, Espoon kaupunkirataa, Lahden eteläistä kehätietä, Oulu-Kemi -  ja Mikkeli-Lusi  teiden parannusta, Kokkolan meriväylän parannusta, Hailuodon kiinteää yhteyttä, Jännevirran siltaa… Kaikkia näitä hankkeita on alalla yhteistyössä ajettu ja hyvin olemme onnistuneet, päätellen siitä, että ne ovat toteutumassa tai niin sanotussa putkessa. Oikeastaan vain Pisara on vastatuulessa, mutta senkään osalta ei ooppera ole vielä ohi. Olemme siis myös rakennusalana puhuneet asiaa ja vaikuttaneet yritysten ja työllisyyden hyväksi. Kiitos yhteistyöstä Rakennusteollisuudelle ja muille elinkeino ja työmarkkinajärjestöille! Tätä jatketaan.

Maa nousi rakentamalla eikä rakentaminen lopu lähivuosinakaan. Suuret infrahankkeet etenevät niin ikään. Tarvitaan myös tienpidon satsausta, jotta vienti toimii ja ihmiset liikkuvat. On hienoa, että Antti Rinne otti kantaa Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan tarvitsemien väylä- ja tieinvestointien puolesta. Listalle on saatava myös suurimman vientisatamamme Haminakotkan kannalta erittäin tärkeä raideyhteys Kouvolasta. Myönteinen päätös yhteyden parantamiseksi lisää edelleen merkittävästi teollisuuden investointivalmiutta, joka on parasta työllisyyspolitiikkaa.

Työmarkkinoilla tohinaa on riittänyt. Ammattiyhdistysliikkeen ei tule edelleenkään luopua perusoikeuksistaan, kuten työtaisteluoikeudesta. Saman tasoisena se on muuten muissakin pohjoismaissa. Niin ikään työehtosopimusten yleissitovuus, jonka puolesta olimme viime kokouksessa huolissamme, tulee pysymään lainsäädännössämme. Myös työvoiman saatavuusharkinta on paremmassa turvassa kuin 4 vuotta sitten.

Yksi on kuitenkin peruuttamattomasti muuttunut. Se on Suomen työmarkkinamalli, joka syntyi vuosina 1959-61 ja jonka avulla siirryttiin Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon.  Tuolloin työmarkkinajärjestöt loivat liittojen yhteyteen nykyisen työttömyyskassajärjestelmän. Yksituumaisuus oli uutta Suomen historiassa. Se johti eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön. Samoin syntyi vuosilomalaki ja keskitetty työehtoratkaisu, runkosopimus. Rakentajatkin huomioiva nykyinen työeläkejärjestelmä on tuon yhteistyön välitön seuraus.

Asiasta kiinnostuneen kannattaa lukea esimerkiksi SAK:n tutkijan Tapio Bergholmin tekstejä asiasta.

Tuolloin syntyi toimintatapa, jolla työelämän ja suurelta osin sosiaaliturvan uudistukset toteutettiin: Työmarkkinoiden ja valtion yhteistyöllä. Malli on kuitenkin alkanut rapistua viime vuosina. Osa sopijoista alkoi nimittäin arvella, ettei ammatillista liikettä tarvita maan ja työelämän kehittämisessä.

Viimeiset neljä vuotta olivat Suomen toimivan mallin hautajaiset. Siirryttiin voimapolitiikan aikaan, jolloin ei kysellä, mitä mieltä ovat työläiset.  

Pystymmekö luomaan uuden työmarkkinamallin, joka vähentää turvattomuutta, syrjäytymistä ja epätasa-arvoa työelämässä? Parasta olisi pystyä. Siihen voimme mekin vaikuttaa. Paras tapa siihen on pysyä vahvana ja omalta osaltamme ylläpitää ja vahvistaa SAK:n ja koko ammattiyhdistysliikkeen yksituumaisuutta.

Hyvät rakentajat.

Rakennusliiton 24. liittokokous ja Rakennusalan Työttömyyskassan edustajiston kokous on avattu.

 

Kuva: Kimmo Brandt