Asiakirja

 

RAKENNUSLIITTO ry   

23. liittokokous 22.-24.5.2015

 

Liittokokous hyväksyi 24.5.2015  asiakirjan, joka viitoittaa liiton toimintaa tulevalla nelivuotiskaudella.

 

1. PITKÄSTÄ TAANTUMASTA UUTEEN ALKUUN

 

Olemme eläneet yhtä Suomen historian pisintä taloustaantuman kautta. Yhdysval­loista vuonna 2007 käynnistynyt finanssikriisi syveni eurooppalaiseksi talouskriisiksi vuo­den 2008 aikana.

Hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat vastanneet kriisiin talouskuripolitiikalla. Kilpailuky­vyn parantamisen nimissä on vaadittu työntekijöitä jäädyttämään palkkansa, tai jopa laskemaan niitä, on alennettu yritysten verotusta, vaadittu eläkeiän nostoa, luotu painetta työsuojelukriteerien löyhentämiselle ja heikennetty sosiaalietuuksia. Vaati­muksia on perusteltu uskottavuuden säilyttämisellä luottoluokittajille. Talouskuripolitii­kalla on luvattu ratkaista eurokriisi. Todellisuudessa on käynyt päinvas­toin. Monien maiden julkinen velka on kasvanut talouskuripolitiikan seurauk­sena. Samalla kotimainen kysyntä on tyrehtynyt tavallisten ihmisten ostovoiman heikenty­essä.

Talouskuripolitiikka on vahvistanut puheita, joissa ollaan haastamassa ammattiyhdistys­liike yhteiskunnallisena toimijana. Suomessakin on kyseenalaistettu liitto­jen rooli yleissitovien työehtosopimuksien neuvottelijana luoden painetta yrityskohtai­selle ja paikalliselle sopimiselle. Samalla on käyty kriittistä keskustelua työtais­telutoimista ja ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta.

Meille rakentajille talouskriisi on näyttäytynyt pitkään jatkuneena suurtyöttömyytenä, kun rakentaminen on polkenut paikallaan vuosia. Rakennusliitto on useita kertoja vaati­nut hallituksilta tekoja asuntorakentamisen vauhdittamiseksi sekä työllisyyden vahvis­tamiseksi. Ainoastaan työllistävän elvytyksen kautta voidaan selättää taan­tuma.

Pitkittynyt taantuma on asettanut vakavia kysymyksiä rakennusalalle. Miksi alalla näyt­tää olevan vallalla asenne, että tärkeää on rakentaa mahdollisimman halvalla ja nope­asti? Miksi ei varmisteta, että työ olisi korkealaatuista ja sen tekijä olisi ammattilai­nen? On selvää, ettei nykyinen toimintatapa ole edes taloudellisesti järke­vää. Huonosti tehtyä kun joutuu pian paikkaamaan. Rakennuttajien taloudellinen voiton­tavoittelu hutiloimalla antaa yhteiskuntamme keskiössä olevasta alasta vääränlai­sen kuvan.

Harmaan talouden vastaisessa työssä on edetty rakennusalalla merkittävästi viime vuo­sina, ja uskomme sen heijastuvan myös rakentamisen laatuun. Paljon on vielä kuiten­kin tehtävää. Rakentaminen on yksi yhteiskuntamme keskeisempiä toimialoja. Se ansaitsee arvonnoston.

Liittokokousasiakirjassa katsomme muuttuvaa yhteiskuntaamme rakentamisen näkökul­masta ja linjaamme Rakennusliiton liittokokouskauden keskeiset toiminnalli­set tavoitteet.

 

2. MUUTTUVA SUOMI TARVITSEE RAKENTAJANSA

 

  • Rakentamista kannattaa julkisesti tukea. Se työllistää ja luo pohjan uudelle kas­vulle.
  • Kaupunkien tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat keinoja ilmas­tonmuutoksen hillitsemiseen.
  • Rakentamisen pitää palvella paremmin ja kestävämmin asuin- ja työympäris­töä.
  • Korjausrakentamisen rooli korostuu tulevana vuosikymmenenä.

 

Suomalaisten muuttoliike kasvukeskuksiin on voimistunut koko 2000-luvun. Pohjois- ja Itä-Suomessa on suljettu suuria teollisuuslaitoksia ja työntekijät ovat muuttaneet muu­alle leivän perässä. Tämä on vähentänyt näillä alueilla rakentamista lisäten rakenta­jien työttömyyttä. Muuttoliikkeen arvioidaan jatkuvan vähintään samansuurui­sena tulevina vuosina. Väki pakkautuu kasvukeskuksiin, joissa lisääntyy rakentami­nen.

 

Infrarakentaminen kaupunkeja tiivistämässä ja joukkoliikennettä kehittämässä

Suomessa rakennetaan vuodessa keskimäärin noin 520 000 henkilötyövuoden ver­ran eli työllisestä työvoimasta joka viides rakentaa tai osallistuu rakennetun ympäris­tön kehittämiseen ja ylläpitoon. Rakentamisen arvo on keskimäärin 30 miljardia euroa ja­kaantuen kolmeen lähes yhtä suureen, mutta sisällöltään erityyppiseen markki­naan: uudis-, korjaus- ja infrarakentamiseen.

Tiivistyvä yhteiskuntarakentaminen vaatii yhä enemmän infrarakentamista, jota on muun muassa siltojen, teiden, ratojen, satamarakenteiden, jätevedenpuhdistamoiden ja energialaitosten rakentaminen.

Suurkaupunkialueiden seuraavien vuosikymmenten merkittävin infrahanke on joukkoliiken­neyhteyksien kehittäminen toimivammiksi ja laajemmaksi. Se tarkoittaa raken­tajien lisäksi työtä myös monille muille. Toimivammat liikenneyhteydet helpotta­vat työntekijöiden arkea, ja ovat vastaus ilmastonmuutokseen, kun liikenteen energianku­lutusta saadaan laskettua.

Sen lisäksi, että tiivistämme kaupunkeja, on tärkeää rakentaa uusia kerrostaloasuinalu­eita paranevien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Laajalla energiatehok­kaalla asumisrakentamisella pystytään laskemaan asumisen hintaa alas­päin ja parantamaan energiatehokkuutta.

Suuri osa infrarakentamisesta tehdään julkisilla varoilla. On ensiarvoisen tärkeätä, että kunnat ottavat kaikissa rakennuskilpailutuksissa huomioon laadulliset kriteerit halvim­man hinnan sijasta. Se varmistaa, että rakentaminen tapahtuu ammattitaitoi­sella työvoimalla.

 

Korjausrakentaminen kasvaa

Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta on lisääntynyt merkittävästi ja yhä suu­rempi osa siitä tehdään ammattilaisten voimin. Uudisrakentaminen ja korjausrakentami­nen ovat eriytymässä vaatien erityyppistä osaamista. Korjausrakentami­sessa korostuu ennen muuta ympäristö- ja energiaosaaminen.

Suuri osa Suomen asuintaloista kaipaa peruskorjausta tulevina vuosikymmeninä. On arvi­oitu, että putkiremonttien määrä on ylimmillään vuosina 2020-2030. Suomessa käyte­tään korjausrakentamiseen tulevaisuudessa yli 60 prosenttia talonrakentami­seen käytetystä rahamäärästä. Korjausrakentaminen huomioi ympäristön ja on työllistä­vää, siksi sitä on kannattava tukea myös julkisin varoin.

Korjausrakentamisen yksi tärkeä osa ovat vaativat home- ja kosteusvauriokorjaukset. Ne edellyttävät yhä enemmän osaavia rakentajia. Siksi vahvan ammattitaidon hankkinei­den, ikääntyneiden rakentajien osaaminen olisi saatava entistä paremmin käyt­töön.

 

Ympäristön vaatimukset otettava paremmin huomioon

Rakentamisella on kauaskantoisia ympäristövaikutuksia. Liikenneyhteyksien ja uusien asuinalueiden rakentaminen ja energia- tai tuotantolaitoksen pystyttäminen muut­taa aina ympäröivää luontoa. Tavoitteena täytyy olla, että rakentaminen toteute­taan ekologisesti ja energiatehokkaasti luoden toimivia, terveellisiä ja viihtyisiä asuin-, oppimis- ja työympäristöjä. 

Oikeanlaisella energiapolitiikalla on Suomeen luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000 uutta työpaikkaa. Niitä on arvioitu syntyvän alkuvaiheessa ennen kaikkea energia­tehokkuushankkeisiin, ja myös paikalliseen uusiutuvaan energiantuotantoon. On arvioitu, että Suomessa on valtava määrä hyödyttömiä mahdollisuuksia energiatehok­kuuden osalta. Merkittävä energiasäästö olisi saavutettavissa remon­teilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä sekä teollisuudessa.

 

Ympäristöosaaminen ja työssä oppiminen koulutuksen keskeiseksi osaksi

Rakennusalan ammateissa korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän energia- ja ympä­ristötietous. Koulutuksen avulla rakentajista yhä suurempi osa voi olla tulevaisuu­dessa kielitaitoisia, teknologia- ja ympäristöosaamisen ammattilaisia.

Rakennusliitto kannattaa nuorten rakennusalan ammattikoulutuksessa 2+1 -koulutusmal­lia, jossa nuori pääsee konkreettisesti työssä oppimaan viimeisen koulutusvuo­den ajan työmaalla kokeneemman ammattiosaajan työssä ohjauksessa. Näin siirtyy tärkeää hiljaista tietoa kokeneelta työntekijältä uusien sukupolvien käyt­töön. Nuorelle 2+1 -malli tarjoaa myös tärkeän mahdollisuuden työllistyä heti valmistumi­sensa jälkeen.
 

 

3. TEHTÄVÄNÄ ANSIOTASON PARANTAMINEN

 

  • Työntekijän on tultava palkallaan toimeen. Ansiokehitystä on selkeästi parannet­tava seuraavan liittokokouskauden aikana.
  • Yleissitovat työehtosopimukset ovat rakennusalan sopimisen ydin. Niitä kehite­tään asiantuntevalla ja vahvalla organisaatiolla sekä jäsenten joukkovoi­malla.

Rakennusliiton solmimilla työehtosopimuksilla turvataan työntekijöiden palkkojen ja työ­ehtojen vähimmäistaso. Työehtosopimukset ilmentävät liittomme neuvottelu- ja painos­tusvoimaa. Liiton solmimat sopimukset ovat perinteisesti kestäneet vertailun teolli­suus- ja palvelualoihin nähden. Huolimatta alaamme vaivaavista jyrkistä suhdanne­vaihteluista olemme pystyneet sopimaan työehtosopimukset vähintään tyydyttä­vän tasoisesti. Ilman vahvaa liitto-organisaatiota ja jäsenten joukkovoimaan nojaa­mista se ei olisi ollut mahdollista.

Rakentaminen on suurimmalta osin kotimaista työtä jonka tuotteina rakennukset, tiet, sillat, satamat, ylipäänsä koko rakennettu ympäristömme hyödyttää suomalaista yhteis­kuntaa. Ilman rakennusalojen ammattilaisten jatkuvaa työtä Suomen kansan­talous sukeltaisi syvälle. Yhteiskunnan kannalta keskeisen toimialan työntekijöiden palkka­tasolla ja ansiokehityksellä on merkittävä osuus talouden pyörien pyörimi­sessä. Ostovoiman parantaminen palkkoja korottamalla on valtion ja kuntien talouden kan­nalta kestävämpää kuin verojen alentaminen ja tulee olemaan siten liittomme keskei­senä tehtävänä työehtosopimuksia sovittaessa.

Ei ole yhdentekevää pystyykö ammattiinsa harjaantunut rakentajanuori palkkatuloil­laan kustantamaan oman tai perheensä asumisen ja lisäksi viettämään täysipainoi­sesti vapaa-aikaansa. Työssäkäyvän on tultava palkallaan toimeen, muuten työn­teolta puuttuu mielekkyys. Rakentajan vuosiansio muodostuu yhä useimmiten lyhyeh­köistä työmaa- tai työkohdekohtaisista pätkätyöansioista. Lomautusten ja määräaikaisuuk­sien katkomat työurat edellyttävät sellaisia työehtoja ja palkkoja, että vuo­siansiot ovat kohtuulliset.

Rakennusalalla palkkausmuotoina aika-, palkkio-, ja urakkapalkka ovat vallitsevia. Asialli­sesti sovittu työkuntamuotoisella urakkatyöllä hankittu ansio on ollut toimiva tapa tienata leivän päälle lisuketta, se on myös vaikuttanut myönteisesti työn tuottavuu­teen. Urakkasopimukset on tehtävä kirjallisesti, joilla vältetään suullisen sopimi­sen aiheuttamat tarpeettomat riidat. Työehtosopimusten vähimmäistason turvaa­vat urakkahinnoittelut ovat olleet perustana työpaikkakohtaiselle sopimiselle työkau­poista neuvoteltaessa. Työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen ajanmukaisuu­desta huolehtiminen on liiton keskeisenä tehtävänä myös jatkossa. Raken­nusliitto järjestää urakkalaskentakursseja perehdyttäen uusia rakentajia urakoi­den hallintaan. Ansiotasoa parantavan urakkatyön esteitä työpaikolla raivataan parhai­ten kehittämällä osapuolten valmiuksia urakkatyön sopimiseen, työnohjauk­seen, toteutukseen, seurantaan ja mittaukseen.

Työn teko aikapalkalla tai urakkapalkalla eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja vaan täydentävät toisiaan. Kohtuullisen suuri urakkatyön osuus tehdystä työajasta vaikut­taa kohottavasti käytännön aikapalkkojen tasoon. Suuri osa rakentajista työskente­lee aikapalkalla ja niin myös jatkossa. Ajanmukaisilla työehtosopimusten aika­palkkataulukoilla ja -määräyksillä turvataan kaikille rakennusaloilla työtä tekeville oikeudenmukainen vähimmäispalkkataso, riippumatta sukupuolesta, iästä tai kansallisuu­desta. Työehtosopimusten määräysten on myös oltava perusteena ammattitai­don ja työtehtävien mukaiseen kunnolliseen käytännön aikapalkkaan. Työehto­sopimusten sosiaalisia määräyksiä kehittämällä pyrimme entistä kattavam­min korvaamaan sairastumisen tai perhevapaiden johdosta syntyvää ansionmene­tystä.

 

4. LAADUKASTA RAKENTAMISTA

 

  • Laatu paranee pitkiä aliurakointiketjuja lyhentämällä.
  • Kiristyviin rakentamisen laatuvaatimuksiin on vastattava ammattitaitoisen työ­voiman käytöllä ja sen osaamisen kehittämisellä.
  • Perehdytys on jokaisen työntekijän perusoikeus.

Laadukkaan rakennustuotannon edellytykset ovat olleet pahasti vaarannettuna jo usean vuoden ajan. Lähes vallitsevaksi toteutustavaksi rakennustyömaille pesiytynyt ”hajota ja yritä hallita” menetelmä on johtanut rakennusten laatutason heikkenemi­seen.

Rakennusalan pääurakoitsijoiden kasvava halu toteuttaa työkohteet ilman omaa osaa­vaa ammattitaitoista työväkeä on johtanut mm. aliurakoiden liitos- ja saumakoh­tien toistuviin vesivuotokatastrofeihin.  

Työntekijöitä aliurakkaketjuihin on haalittu ulkomaista halpatyövoimaa käyttävien vuokrafir­mojen kautta välittämättä työssä tarvittavasta ammattitaidosta. Tavoitteena on ollut yritys karsia kustannuksia halpatyövoimaa käyttäen, ja kotiuttaa voitot lopputuot­teen laadusta välittämättä. Rakennusalan ammattilaisten, asukkaiden ja raken­nusten käyttäjien nostattama paine asiantilan korjaamiseksi on hieman jarrutta­nut huonoa kehitystä. Käyttöön otetut veronumero, verottajalle lähetettävät työmaan ali­urakka- ja työntekijätiedot ja käännetty arvonlisävero ovat osaltaan vaikuttaneet myöntei­sesti. Lisäksi lisääntyneet viranomaisten työmaatarkastukset ovat vaikeutta­neet harmaantalouden yritystä valloittaa rakennustyömaat.

Nykyisten ja tulevaisuudessa kiristyvien rakennusten energiatehokkuus määräysten mukai­set eristepaksuudet edellyttävät täysin virheetöntä runkorakennus ammattitai­toa pyrittäessä välttymään ilmavuotojen aiheuttamilta kosteus ja homevaurioilta mm. pak­sujen seinä- ja yläpohja rakenteiden sisällä.

Laadukas rakentaminen lähtee siitä, että hanke suunnitellaan ja aikataulutetaan realisti­sesti. Työn toteuttavat ammattitaitoiset rakentajat turvallisesti viranomaismääräys­ten mukaisesti osaavan työnjohdon valvonnan alaisena. Vallit­seva työmaan työvaiheiden pilkkominen lyhyisiin aliurakoihin ja vuokratyövoiman käyttö on jättänyt suurimman osan rakennusalan työntekijöistä työnantajan järjestä­män ammattitaidon kehittämiskoulutuksen ulkopuolelle. Kehittyvät rakennusmateriaa­lit, koneet, laitteet ja työmenetelmät edellyttävät yritysten huolehtivan työntekijöidensä tie­tojen ja taitojen jatkuvasta päivittämisestä.

Laadukas rakentaminen edellyttää ammattiylpeyttä, jossa kokeneemmilla ammattilai­silla on mahdollisuus kartuttaa tiedoillaan ja taidoillaan nuorempien ammattimiesten ja -naisten osaamista. Jokaisen uuden työntekijän oikea aikainen ja kattava perehdy­tys työmaan olosuhteisiin ja työtehtäviin on työntekijän perusoikeus, joka liian usein jäte­tään tekemättä urakoitsijaketjujen työntekijöille.

Kunnon palkat, ammattitaitoiset työntekijät ja työnjohtajat, kunnon tuotto yritykselle, vas­tuullinen laadunvalvonta ja toteutuskelpoinen aikataulu luovat edellytykset laadukkaa­seen ja turvalliseen rakentamiseen. 

 

5. TURVALLISESTA TYÖSTÄ TERVEENÄ ELÄKKEELLE

 

  • Rakennusalan tapaturmia vähennetään kehittämällä yhdessä työpaikkoja turvalli­semmaksi. Työturvallisuusmääräyksiä ei pidä purkaa.
  • Työterveyshuolto on järjestettävä kaikille työntekijöille tasapuolisesti, laa­jasti ja kattavasti.
  • Eläkejärjestelmän on oltava oikeudenmukainen rakentajille.

 

Rakennusalat ovat riskialttiita. Rakentajille työssä ja työmatkoilla sattuneet tapatur­mat ja onnettomuudet sekä ammattitaudit johtavat synkkiä tilastoja. 2000-luvulla on työtur­vallisuuteen ja työssä jaksamiseen kiinnitetty yhä enemmän huomiota; henkilökohtai­set suojavälineet ja vaatetus edustavat teknistä huippua, apuvälineitä kuormi­tuksen vähentämiseksi keksitään koko ajan, yhteiskunta tarjoaa työkyvyn menettä­misen uhan alla oleville kuntoutusta ja ennaltaehkäiseviä malleja käytetään yrityk­sissä. Silti joka vuosi yli 20 000 rakentajaa vammautuu työpaikallaan tai altistuu yhä esim. asbestille tai muille kemikaaleille. Työmailla altistutaan myös muulle pölylle, etenkin saneeraustyömailla. Myös sosiaalitilat puuttuvat usein kokonaan. Vuosit­tain rakennusalojen työntekijöitä joutuu jättämään työelämän ennenaikaisesti työky­vyttömänä. Tälle kierteelle on laitettava piste. Rakennusalalle hakeutuvilla on oikeus jäädä turvallisesta työstä terveenä eläkkeelle nauttien elämänsä ehkä par­haasta ajasta kohtuullisen eläkkeen turvin. Jos työt loppuvat ennen kuin eläkeikä on saa­vutettu, tulee toimeentulo taata työttömyysturvan kautta.

Rakennus-, tie- ja maanrakennustyömaiden tai rakennustuoteteollisuuslaitosten on oltava turvallisia ja innostavia työpaikkoja. Tämän saamme aikaiseksi vain yritysten joh­don ja työntekijöiden yhteistyöllä työolojen ja työyhteisön kehittämiseen. Näin lisä­tään työyhteisön sitoutumista ja edistetään hyvinvointia ja tätä kautta myös tuotta­vuutta. Pitkä työura ja ajatus työuran jatkamisesta toteutuvat vain, jos ikääntyneet työnteki­jät ovat työkykyisiä ja halukkaita jatkamaan töissä ja heille on tarjolla sopivaa työtä.

Raskaisiin työvaiheisiin sekä rakennusmateriaalien ja – osien kuljettamiseen sekä siirtoi­hin on olemassa koneet ja laitteet, joilla vähennetään fyysistä rasitusta ja ediste­tään työssä jaksamista ja työn tuottavuutta. Työtä helpottavia ja tehostavia innovaati­oita kehitellään lisäksi koko ajan. Siksi on väärin, että etenkin taloudellisen taantu­man oloissa säästöjä haetaan hölmöläisten tavoin jättämällä rakennushissit pystyttä­mättä taikka olemalla käyttämättä nostureita, joilla kuljetus- ja siirtotehtävät tehostu­vat ja jotka osaltaan avittavat työkunnon ylläpitämisessä. Rakennusliitto toimii rakennus­teollisuuden työpaikkojen työsuojeluyhteistyön kehittämiseksi niin, että työn ras­kautta vähentävät apuvälineet ovat käytössä ja niitä edelleen kehitetään alan työpai­koilla.

Työmaiden siisteys on erittäin tärkeää työn sujumiselle, mutta ennen kaikkea työ­maalla työskentelevien ihmisten terveydelle. Siivoamattomat ja raivaamattomat työ­maat aiheuttavat tapaturmavaaran, joka vähenee siisteyteen panostamalla. Paras ja tuotta­vin tapa on palkata työmaille rakennussiivoojat unohtamatta kunkin urakoitsijan ja työntekijän omaa vastuuta työpaikan siisteydestä. Rakennussiivoojan ammattirooli on huolehtia nykyaikaisilla työkaluilla ja riittävillä valtuuksilla työmaan siisteyden ylläpitämi­sestä ja pölynhallinnasta, joita myös yhä useammat loppukäyttäjät edellyttä­vät myös työmaavaiheessa. Rakennussiivooja on ammattilainen, jonka työtä ei voi kor­vata valitettavan yleisellä käytännöllä, jossa pihi tilaaja ja pääurakoitsija aiheutta­vat vahinkoa jättämällä roskat ja pölyn urakoitsijoiden ja näiden työntekijöiden levitettä­viksi.

Työterveydenhoidon ja terveystarkastusten merkitys on suuri. Jos työntekijöiden kuormi­tusta tai terveydentilaa ei kukaan seuraa, on mahdotonta puuttua tarpeeksi ajoissa työkyvyttömyyden uhkaan, ammattitautialtistukseen tai kuntoutuksen tarpee­seen. Tarkastusten yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoiden on tehtävä työnanta­jalle esityksiä, joilla edistetään työssä selviytymistä. Työterveyshuolto onkin jär­jestettävä yrityksissä kaikille työntekijöille tasapuolisesti, laajasti ja kattavasti. Työter­veyshuoltosopimuksiin on kiinnitettävä jatkossa huomiota niin, että ne mahdollista­vat laajemmat terveyspalvelut työntekijöille yrityksen koosta riippumatta.

Ikääntymisen myötä tarve työajan lyhentämiseen lisääntyy hiljalleen. Fyysinen kuormi­tus vaatii ikääntyneillä pitemmän palautumisajan ja toisaalta työkuormitus voi pahentaa olemassa olevaa sairautta niin, että se johtaa työkyvyttömyyteen. Rakennus­aloilla työn keventämistä voidaan tehdä palauttamalla vanha mestari-kisälli aja­tus. Samalla voidaan sitouttaa uusia, nuoria rakentajia ja siirtää heille hiljaista tie­toa työnteon lomassa.

 

Oikeus turvalliseen työhön

Työturvallisuusmääräyksiä halutaan purkaa ja helpottaa yritystoiminnan nimeen. Raken­nusliiton mielestä tällainen politiikka ei vastaa nykyaikaa. Työturvallisuuskysymyk­set ovat, oli kyseessä suuri tai pieni yritys, tärkein yhteinen asia. Nykylainsäädäntö on työntekijän turvallisuudeksi laadittu eikä sitä tule purkaa mil­lään tasolla. Luottamushenkilöiden roolia näissä asioissa tulee edelleenkin nostaa ja panostaa siihen, että työturvallisuuteen liittyvät käytännön asiat voidaan ratkaista työ­maatasolla yhteisesti keskustellen. Tällaisen dialogin avulla voimme saavuttaa uuden tason työturvallisuudessa. Tämä taso pohjaa asenteisiin ja niiden muuttami­seen. Ilman molempien osapuolten sitoutumista ei voida parantaa työturvallisuutta. Päivit­täistä työturvallisuustoimintaa tulee jatkossa suunnata työtapaturmien ehkäisemi­sen lisäksi ammattitauteja aiheuttavien työolosuhteiden korjaamiseen.

Työturvallisuuslakiin kuuluvien asioiden parantamiseksi luottamushenkilöille tulee antaa valta puuttua ja tehdä päätös asian pikaisesta korjaamisesta niin yrityksessä kuin työpaikalla. Näin työturvallisuuteen liittyvät käytännön asiat voidaan ratkaista työpai­kalla yhteisesti keskustelemalla sekä nopeasti parantaa työturvallisuutta.

 

Oikeus hyvinvointiin

Monet rakentajat eivät saavuta Työntekijän eläkelain mukaista eläkeikää, vaan joutu­vat saneeratuksi taloudellisin syin. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkona on toiminut lisä­päiväjärjestelmä, joka antaa ikääntyvälle työttömälle taloudellisen tuen ennen eläk­keelle jäämistään. Tämä järjestelmä on erittäin tärkeä rakentajille, joita suhdan­teet muutenkin heittelevät työttömyyden ja pätkätöiden meressä. Rakennusliitto vaa­tii, ettei lisäpäiväjärjestelmää romauteta ja ikääntyvien työttömien elämää vaikeuteta lisää. On kohtuutonta että yli neljäkymmentä vuotta työtä tehneet viettävät työuran päätyt­tyä vanhuuttaan köyhyysloukussa.

 

Oikeus kuntoutukseen

Raskasta työtä tekevien keho rasittuu ja jatkuva stressitila kuormittaa henkistä jaksa­mista. Kuntoutuksen avulla pystytään lisäämään työurien pituutta vain, jos kuntoutus on oikein ajoitettu. Valmiiksi kaikkensa antanutta, tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsi­vää ja verenpainetaudin kanssa tasapainottelevaa 63-vuotiasta ei ole järkevä koulut­taa täysin uuteen ammattiin ja vaatia häntä vaihtamaa alaa. Toisaalta 40-vuo­tias, jatkuvista iskias-säryistä ja sairauslomista kärsivä työntekijä, hyötyy uudesta urasta ja työtavoista. Yhteiskunnan kustantama kuntoutus vaatii tuekseen toimivan työter­veyshoitojärjestelmän, joka ohjaa ja tukee kuntoutusta.

 

6. MEIDÄN RAKENNUSLIITTO

 

  • Laaja järjestäytyminen takaa yleissitovuuden ja reilut pelisäännöt mestoilla
  • Edunvalvonnan pitää olla toimivaa ja tehokasta. Tavoitteena on luottamus­mies ja työsuojeluvaltuutettu kaikilla Suomen työmailla
  • Koulutus on keskeinen osa edunvalvontaa
  • Nuoret yhä keskeisemmin mukaan edunvalvontaan työpaikoilla ja osas­toissa

 

Rakennusliiton voima puolustaa ja kehittää rakennusalan työntekijöiden työolosuh­teita pohjautuu jäsenistön joukkovoimaan. Rakennusliiton tavoite on vuosille 2015 - 2019, että Rakennusliitto on ja säilyy yli 80 000 jäsenen ammattiliittona sekä yhtenä vah­vimmista ammattiliitoista ammattiliittojen joukossa. Työvoiman liikkuvuus, lyhyet työ­suhteet ja pitkät alihankintaketjut työpaikoilla nostavat vaatimustasoa liiton toimin­nalle.

Laajalla järjestäytymisellä pidetään yllä työehtosopimusten yleissitovuutta ja valvo­taan, että sopimuksien ja asetusten sisällöistä pidetään kiinni yrityksissä ja työpai­koilla. Me-henki tuo ammattiylpeyttä mestoille, panostaa työsuojeluun sekä työympäris­tön kehittämiseen.

 

Edunvalvontaverkostoa vahvistettava

Ulkomaalainen työvoima on tullut vahvasti rakennusalalle 2000-luvun aikana. Rakennus­liitto on systemaattisesti linjannut, että kaikille työntekijöille kuuluvat samat oikeu­det ja velvollisuudet. Olemme vastustaneet työntekijöiden palkkojen ja muiden työ­oikeuksien polkemista. Rakennusliiton työtä on arvostettu Suomeen asumaan jäänei­den rakentajien parissa. Liiton ulkomaalaistaustaisten jäsenten määrä on kasva­nut selkeästi viime vuosina. Uskomme, että nämäkin uudet jäsenemme tulevat näyt­telemään tärkeää osaa sekä osasto- ja liiton edunvalvonnassa.

Rakennusliiton luottamus mitataan päivittäin. Edunvalvonnan täytyy olla toimivaa ja teho­kasta. Liiton keskeisin verkosto muodostuu luottamushenkilöistä, joiden tukena on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö, jolle järjestetään ammattitaitoa ylläpitä­vää koulutusta. Tuhannet ja tuhannet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut neu­vottelevat viikoittain työnantajan kanssa jäsentemme eduista eri puolilla maata. Raken­nusliiton tavoitteena on rakentaa mahdollisimman laaja ja osaava luottamushenkilö­verkosto. Jokaisessa yrityksessä ja työmaalla pitäisi olla liiton silmät ja korvat puolustamassa työntekijöitä ja rakentamassa reilumpaa yritystä sekä työ­maata. Rakennusliiton tavoitteena on vahvistaa luottamushenkilöiden työsuhdetur­vaa.

On tärkeää, että liitolla on osaava henkilökunta, kattava luottamushenkilöverkosto ja ammattialakohtaiset työryhmät puolustamassa ja parantamassa jäsentensä palkka- ja työehtoja, sekä kehittämässä rakennusalan työympäristöä. Liiton palveluverkosto toimistoineen ja työntekijöineen on valjastettu auttamaan luottamushenkilöverkoston laa­jentamisessa ja kehittämisessä. Aluetoimitsijat perehdyttävät uudet luottamusmie­het ja työsuojeluvaltuutetut kertoen liiton tuesta luottamushenkilöille ja ohjaten heidät tehtä­väkohtaiseen koulutukseen.

 

Poliittisista ryhmistä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Rakennusliitto on luopunut poliittisista ryhmistä ammattiliiton sisällä. Näemme tärke­äksi sen, että kaikki jäsenemme pystyvät osallistumaan liiton toimintaan ilman, että hei­dän pitäisi valita jonkun puolueen jäsenkirja, tai pahimmillaan keskittyä kamppaile­maan toisten lähellä olevien ryhmittymien kanssa sen sijaan, että ajettaisiin yhdessä rakentajien tavoitteita keskeisempään rooliin yhteiskunnassa.

Poliittisista ryhmistä luopuminen ei tarkoita, että rakentajat olisivat hylänneet yhteiskunnalli­sen vaikuttamisen. Päinvastoin. Pyrimme vaikuttamaan päättäjiin aina Brys­selistä kotikuntatasolle. Kannustamme jäseniämme yhteiskunnalliseen aktiivisuu­teen myös liiton ulkopuolella.

 

Ammattiosastot

Jäsenet kuuluvat Rakennusliittoon ammattiosastojen kautta. Jäsenmaksujärjestelmän kehittyminen, työssäkäyntialueiden laajentuminen sekä työmaiden ja yritysten teho­kas edunvalvonta ovat omalta osaltaan vähentäneet yhteydenottoja ja toimintaan osallistu­mista jäsenten omissa osastoissa. Se ei ole kuitenkaan poistanut osastotoimin­nan tarvetta. Parhaimmillaan osastot ovat luonteva osa edunvalvontaa. Tavoitteena pitäisi olla alueen yritysten ja työmaiden luottamushenkilöiden kokoami­nen osaston hallitukseen. Niin ikään on varmistettava nuoren jäsenistön mukaantulo osas­totoimintaan.

Osastotyössä kannattaa kehittää verkostoja niin, että pystytään jakamaan toimivia edunval­vontamalleja osastolta toiselle. Toiminnassa on kyettävä hakemaan uusia muo­toja hyödyntäen tietoyhteiskunnan avaamia mahdollisuuksia. Liiton nykyinen verkko­pohjainen jäsenrekisteri antaa ammattiosastoille mahdollisuuden päivittäiseen jäsen­huoltoon vähentäen tarvetta postittaa paperisia jäsenlistoja. Hallitustyöskente­lyssä pitäisi miettiä keinoja saada koko jäsenistöä mukaan, matalan kynnyksen toimin­nalla. Vahvistetaan rakentajien yhteyksiä osaston alueella toimiviin oppilaitok­siin, toisten liittojen ammattiosastoihin sekä kuntapäättäjiin. Sitä kautta varmistetaan, että rakentajien näkökulmat huomioidaan paremmin yhteiskunnassa

 

Kansainvälinen edunvalvonta

Rakennusliitto on osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä. Vaikutamme ja kampan­joimme työntekijöiden oikeuksien puolesta rakennus- ja puutyöväen kansainvälisen järjes­tön, BWI:n jäsenenä. Tuemme muun muassa järjestön hankkeita kansainväli­sen jalkapalloliiton FIFA:n tapahtumien yhteydessä yhteistyössä Suomen Ammattiliitto­jen Solidaarisuuskeskuksen kanssa. Kampanjoiden tavoitteena on vahvis­taa maiden ammattiyhdistysliikkeitä ja parantaa työntekijöiden oikeuksia.

Euroopan (EFBWW) ja Pohjoismaiden (NBTF) tasolla vaikutamme kansainvälisten järjes­tömme hallinto- ja työelinten kautta. Niin ikään rakennusalaa ja laajemmin ammattiyh­distysliikettä koskevissa EU-asioissa vaikutamme niin SAK:n kuin myös itse suoraan ministeriöiden suuntaan.

 

Koulutuksesta voimaa verkostoihin

Luottamushenkilökoulutus on keskeinen osa Rakennusliiton edunvalvontaa. Se suunnitel­laan ja toteutetaan liiton tarpeiden mukaan tavoitteena vahvistaa valtakunnal­lista luottamushenkilöverkostoa. Koulutuksen kehittämistä jatketaan vasta­ten työelämän muuttuviin haasteisiin. Koulutuksen pitää olla aina tavoitteellista perus­periaatteena antaa luottamushenkilöille välineitä toimia tehokkaammin luottamusmie­henä tai työsuojeluvaltuutettuna työmaalla, tehtaassa ja yrityksessä.

Koulutuksella on tärkeä osa luottamushenkilöiden ammattiala- ja yrityskohtaisten verkosto­jen rakentamisessa. Rakennusliitto kannustaa aktiivejaan luomaan vertaisverkos­toja.

Järjestökoulutuksen tehtävä on kehittää liiton aktiivien osaamista ja vahvistaa koulutukselli­sesti järjestötoiminnan edunvalvonnallista vahvuutta.

Liiton kursseille pitää voida osallistua vaivattomasti. Koulutusta pyritäänkin järjestä­mään lähempänä kurssilaisia ja sopivan kokoisiksi jaettuina kokonaisuuksina. 

 

Nuoret muuttamaan liittoa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on ainoana totuutena esitetty ammattiyhdistysliike auringonlaskun liikkeenä, jossa jäsenistö harmaantuu, eivätkä nuoret ole kiinnostu­neita jäsenyydestä. Rakennusliitto on toiminnallaan osoittanut tuon väitteen vääräksi. Liitto on panostanut merkittävästi nuorisotoiminnan kehittämiseen. Ammattikoulujen ahkera kiertäminen on kymmenkertaistanut liiton opiskelijajäsenten määrän. Aktiivi­sen työn seurauksena Rakennusliiton jäsenrakenne on muuttunut niin, että suuri osa jäse­nistä on alle 30-vuotiaita.

Raksanuorten toiminta sitouttaa hyvin nuoria ammattiliittoon. On tärkeää panostaa sii­hen, ettei nuorten ja liiton muun toiminnan välille nouse turhia raja-aitoja. Siellä missä rakennusliittolaiset luottamushenkilöt kokoontuvat on aina hyvä olla myös nuo­ria mukana. Valitaan aktiivisia nuoria ammattiosastojen hallituksiin, luottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi. Annetaan nuorten muuttaa liitto vastamaan paremmin tämän päivän haasteisiin.