EFBWW:n Sam Hägglundin tervehdys

Rakennusliitto ry:n 23. liittokokous

Helsinki 23.5.2015

 

Pääsihteeri Sam Hägglund

Euroopan rakennus- ja puutyöläisten liitto EFBWW

 

Hyvät liittokokousedustajat

 

Aluksi haluan kiittää kutsusta ja siitä, että saan käyttää puheenvuoron liittokokouksessanne. Erityisesti haluan kiittää Mattia, Kyöstiä ja Ninaa aktiivisesta osallistumisesta Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaation työhön. Teidän panoksenne on meille todella tärkeä. Kerron vielä myöhemmin siitä, kuinka toimenne, mitä olette tehneet Suomessa, ovat palauttaneet takaisin menetettyjä oikeuksia koko Euroopan työntekijöille.

Aluksi pari sanaa kuitenkin edustamastani federaatiosta ja siitä mitä se tekee. Mainitsin, että edustajan Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaatiota. Sillä on 76 jäsenliittoa 34:ssä Euroopan maassa ja Rakennusliitto on yksi niistä. Euroopan komissio on virallisesti tunnustanut meidät eurooppalaisten rakennus- ja puualan työntekijöiden edustajaksi. Pääasiallinen tehtävämme onkin se, että pyrimme saamaan Euroopan Unionin toimimaan siten kuin me haluamme. Ymmärrätte varmaan, että se ei ole helppoa. Mielestäni meidän ei kuitenkaan pitäisi syyttää EU:ta sinällään toimielimenä tästä vaikeudesta, sillä sehän on vähän kuin syyttäisi jonkun maan demokraattisia instituutioita siitä, että ne sallivat äänestäjien antaa äänensä neoliberaalille hallitukselle. Niin pitkään, kun Euroopan jäsenmaat valitsevat sellaisen hallituksen, joka suhtautuu vihamielisesti ammattiliittoja tai työntekijöitä kohtaan, Euroopan komissiokaan ei todennäköisesti miksikään muuksi muutu.

Ensin haluan kertoa joitakin näkemyksiäni EU:sta instituutiona ennen kuin puhun niistä tärkeimmistä toimistamme, mitä harjoitamme. Ihan äskettäin luin kirjan nimeltä Sleepwalkers  eli Unissakävelijät suomeksi. Kirja kertoo ensimmäistä maailmansotaa edeltäneestä ajasta ja siitä kuinka eurooppalaiset johtajat ihan laput silmillä näyttivät ajautuvan etäisestä paikallisesta konfliktista maailmanlaajuiseen sotaan. Tästä seurasivat Euroopan historiassa sen verisimmät 30 vuotta. Niiden aikana kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä.

EU perustettiin 1950-luvulla ja tarkoituksena oli, että sota ei toistuisi ja Eurooppaa ei hallittaisi sotajoukoilla. Se oli siis perustamisen tärkein motiivi ja itselleni henkilökohtaisesti se on myös tärkein syys tukea EU:ta instituutiona, vaikka en kannatakaan Unionin neoliberaalia politiikkaa. Aina pitää miettiä, että mitä vaihtoehtoja voisi olla olemassa. Kun Winston Churchill ei tullut uudelleen valituksi soidan jälkeen, hän totesi, että demokratia on huonoin hallintotapa, mutta lisäsi sitten, että ellei mukaan lueta kaikkia muita hallintotapoja, joita on jo ajan myötä kokeiltu. Siksi nykyiset EU:n Etelä- ja Itä-Euroopan jäsenmaat ovat myös tulleet mukaan eurooppalaiseen hankkeeseen ja näkevät mukanaolon keinona ehkäistä totalitääristen hallitusten uudelleen valtaan pääsyä.

Mitkä sitten olisivat vaihtoehdot? Mitä jos hajottaisimme EU:n? Riittää kun katsoo EU-vastaisten eurooppalaisten puolueiden ohjelmia, niin voi löytää  joitakin vastauksia näihin kysymyksiin. Jos nämä puolueet saisivat päättää Euroopan asioista, eurooppalaiset arvot perustuisivat nationalismiin, muukalaisvihaan, suvaitsemattomuuteen ja rotuerotteluun ja siihen, että kansalaisilla ja työntekijöillä olisi erilaiset oikeudet, riippuen heidän etnisestä taustastaan. Pitkän ajan kuluessa se myös heikentäisi työläisten ja ammattiliittojen asemaa Euroopassa. Tämän ainakin voisimme ottaa opiksemme historiasta. Se siis alustuksena.

Seuraavaksi kerron eurooppalaisen federaatiomme prioriteeteista ja toimista. Talouskriisi Euroopassa jatkuu eikä se suinkaan ole vielä mihinkään väistynyt. Toiminta rakennussektorilla on vähentynyt neljässä vuodessa jopa 50 % joissakin EU:n jäsenmaissa. Työnantajat etsivät halpaa työvoimaa pitääkseen yllä ns. kilpailukykyään ja toisinaan EU auttaa heidän pyrkimyksiään asetuksilla ja direktiiveillä. Yhtenä esimerkkinä yhdenmiehen rajavastuudirektiivi, jonka luoman yritysmuodon avulla on helpompaa perustaa kirjelaatikkoyritys rajat ylittäviä liiketoimintaa varten ja harjoittaa sosiaalista polkumyyntiä.

Tekisikö sitten halvan työvoiman hankkiminen EU:sta kilpailukykyisemmän ja loisiko se uusia työpaikkoja? Pitääkö paikkansa, että joustavammat työmarkkinat ja palkkojen laskeminen synnyttäisi uusia työpaikkoja? Ihan äskettäin tehtiin asiasta tutkimus, jossa selvitettiin palkkojen ja työllisyyden kehitystä vuoden 2008 talouskriisistä nykyhetkeen. Tulos ei meitä yllätä, mutta ehkä yllätti jotkut eurooppalaiset päätöksentekijät. Tutkijat tarkastelivat muutamia Euroopan maita ja toimialoja, myös rakennusalaa. Tutkijat totesivat, että vain niissä maissa, joissa palkkoja nostettiin, työllisyys lisääntyi. Se on täysin vastoin neoliberaaleja olettamia. Tutkimustulos tukee meitä silloin, kun toteamme, että Euroopan pitäisi kilpailla pätevyydellä ja innovaatioilla, ei alhaisilla palkoilla.

Viittaan vielä siihen mitä sanoin aluksi. Suomi on ollut mukana palauttamassa kaikille Euroopan työntekijöille heidän menetettyjä oikeuksiaan. Federaatiomme taistelee kaikkien työntekijöiden Euroopan laajuisesta oikeudesta tulla kohdelluksi yhtäläisesti isäntämaan olosuhteita noudattaen. Näin voidaan panna piste sosiaaliselle polkumyynnille. Kun ulkomaalainen työntekijä tulee Suomessa tekemään töitä väliaikaisesti, työsuhteeseen pitäisi soveltaa Suomen lainsäädäntöä ja Suomen työehtosopimuksia. Joulukuusta 2007 lähtien tätä perusperiaatetta on vesitetty  Euroopan yhteisön tuomioistuimen antamalla Laval-tuomiolla. Tuomiolla kiellettiin ruotsalaisilta ammattiliitoilta oikeus vaatia yhtäläistä kohtelua. Ne voivat vaatia ainoastaan vähimmäisoikeuksia ulkomaalaisille,toiseen maahan työhön lähetetyille työntekijöille. Se puolestaan muutti direktiivin työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon maksimioloista säätäväksi direktiiviksi, joka johti eurooppalaisia työoloja koskevaan kilpajuoksuun niistä löyhimmistä vaatimuksista.

Äskettäin annettu päätös, joka koski suomalaisten ammattiliittojen Euroopan Unionin tuomioistuimeen viemää tapausta, on palauttanut joitakin niistä oikeuksista, jotka Laval-tuomion myötä menetettiin. Tuomioistuin totesi ensinnäkin, että suomalaiset ammattiliitot voivat edustaa Suomessa työskenteleviä puolalaisia työntekijöitä, vaikka Puolan lainsäädäntö toisin määräisikin. Toiseksi tuomioistuin totesi myös, että Suomessa noudatetaan suomalaisia palkkataulukoita myös puolalaisille työntekijöille. Tämä päätös on voitto suomalaisille työntekijöille, sillä se auttaa teitä pitämään kiinni työehtosopimuksistanne. Se on myös voitto puolalaisille työntekijöille, sillä kun he työskentelevät ulkomailla, heihin sovelletaan Euroopan Unionin perusoikeuskirjaa, vaikka Puolalla onkin poikkeusmenettelyoikeus siihen. Se on myös eurooppalaisen ay-liikkeen voitto, koska nyt on helpompi puolustaa yhtäläisiä oikeuksia koskevaa periaatetta ja taistella rajat ylittävää sosiaalista polkumyyntiä vastaan.

Toinenkin viimeaikainen suomalaisesta tapauksesta annettu ratkaisu Euroopan Unionin tuomioistuimessa on myös varmistanut ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksia sekä Suomessa että koko Euroopassa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun testattiin mitä vuokratyövoimaa koskeva direktiivi tarkoittaa käytännössä. Kyse oli siitä, voisivatko ammattiliitot ja jäsenmaat rajoittaa vuokratyövoiman välittäjien toimintaa jollain toimialalla, jos välittäjät riistävät työntekijöitä ja harjoittavat sosiaalista polkumyyntiä. Annettu tuomio oli taas kerran voitto Suomen ammattiliitoille ja samalla koko eurooppalaiselle ay-liikkeelle, koska nyt on vahvistettu, että työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä saa olla vuokratyövoiman välittäjiä koskevia rajoituksia.

Tämä osoittaa sen, että työntekijöiden oikeuksien turvaaminen erilaisin toimin ja eurooppalaisen tason lobbaustyöllä ei ole turhaa.

Toinen myönteinen kehitys on julkisia hankintoja koskevan eurooppalaisen direktiivin hyväksyminen. Direktiiviin sisältyy tarjoajien valintapäätöksiä koskevia laajempia ja enemmän laatua painottavia kriteereitä, mikä helpottaa sitä, että sosiaalisia perusteita voidaan ottaa huomioon, kun tarjouksia kilpailutetaan.

Federaatiomme työn painopisteenä on yhtäläisen kohtelun ja työntekijöiden oikeuksien ajamisen lisäksi myös investointien edistäminen ja työllisyyden luominen. Tässä työssä tavoitteet, jotka muuttavat talouselämää vihreämmäksi, ovat erinomainen keino täyttää ilmastotavoitteiden vaatimukset ja luoda samalla uusia rakennusalan työpaikkoja. Energiatehokkaan korjausrakentamisen rahoittamiseen on hyviä taloudellisia sekä sosiaalisia syitä. Se on yksi parhaimmista keinoista leikata hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti ja samalla elvyttää kasvua ja työllisyyttä. Arvioiden mukaan jälkiasennustoimien vaikutus EU:n rakennusten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi olisi 100 miljardia euroa nykyhetkestä vuoteen 2020, mikä voisi auttaa luomaan tai säilyttämään Euroopassa n. 850.000 työpaikkaa vuodessa. Federaatiomme on lobannut sekä rakennusten energiatehokkuuden voimakkaan sääntelyn, että kunnianhimoisten täytäntöönpano- ja valvontamekanismienpuolesta jäsenvaltioissa.

Vaikka aloitin puhumalla EU:n merkityksestä toimielimenä, uuden komission linjauksissa on kuitenkin huolestuttavia piirteitä. Ns. paremman sääntelyn agendaa, joka on todellisuudessa sääntelyn purkamisen agenda, tullaan toteuttamaan ja perustetaan uusia neuvoa antavia elimiä, joihin demokraattinen avoimuus ei ulotu. Se tietenkin vähentää Euroopan Parlamentin poliittista roolia, mikä on demokraattinen ongelma. Meneillään olevat  neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta eli TTIP:stä USA:n kanssa sisältävät ehdotuksen sääntelyn purkamisesta ja kaupan ja liike-elämän etuja haittaavan sosiaalisen sääntelyn ja ympäristöä koskevan sääntelyn lakkauttamisesta. Eurooppalaisen ay-liikkeen tulisi tehdä työtä tätä sääntelyn purkamisagendaa vastaan ja esittää sille vaihtoehdot.

Vaihtoehtoja on todellakin olemassa  ja ne ovat ihan yhteensopivia sen kanssa, että suojaamme ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksia ja edistämme samalla alamme investointeja ja työllisyyttä. Suomi on kärsinyt ankarasti talouskriisistä ja säästöohjelmista, mutta olen vakuuttunut siitä, että se löytää luovan keinon ulos kriisistä. Äskettäin Euroopan komissio julkisti raportin, jossa todettiin, että Suomi on kolmanneksi innovatiivisin Euroopan maa. Suomessa työvoiman järjestäytymisaste on myös maailmanlaajuisesti kaikkein korkein. Maailman talousfoorumi listasi Suomen maailman kymmenen kilpailukykyisimmän maan joukkoon. Eurooppalainen rakennus- ja puutyöväen federaatio haluaa tehdä yhteistyötä Rakennusliiton kanssa ja suojella suomalaista mallia, mutta samalla myös viedä tärkeät mallin osat sovellettaviksi muuallekin Eurooppaan.

 

Näillä sanoilla toivotankin liittokokouksellenne erittäin hyvää jatkoa.

 

PDF-tiedostoPalkat ja työllisyys Euroopassa - Sam Hägglund Rakennusliiton liittokokous 23.5.2015.pdf (90 kB)
Suomennettu yhteenveto Euroopan rakennus- ja puutyöläisten liiton EFBWW:n pääsihteerin tutkimusraportista, johon hän viittasi Rakennusliiton liittokokouksessa pitämässään puheessa.